Opiskelijan arviointisuunnitelma on tarkoitettu käsikirjaksi Keskuspuiston ammattiopiston opetushenkilöstölle arviointitehtävän suorittamisessa. Opiskelijoille tiedotetaan arvioinnista opiskelijan oppaassa. Ohjeessa tarkennetaan oppimisen ja osaamisen arviointia, arvosanasta päättämistä ja arviointitiedon tallentamista.
Opiskelijan arviointisuunnitelma perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräyksiin ja ohjeistuksiin, joissa määritellään opiskelijan oppimisen ja arvioinnin periaatteet.

Oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa.

Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava.

Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja ajantasaista.
Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä.

Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita.

Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) sekä henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) opettajan ja opiskelijan yhteistyössä.

Opiskelijan oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan koko ajan (itsearviointi). Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö eli työpaikkaohjaaja, jonka arviointi- ja ohjausosaamisen opettaja tarkistaa. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja.

Keskuspuiston ammattiopistossa laajat tutkinnon osat on jaettu teemoihin eli tutkinnon osan osiin. Teemojen tavoitteena on helpottaa opintojen etenemisen seurantaa ja osaamispisteiden karttumista. Teemojen jakoperusteena on työelämälähtöinen pienempi kokonaisuus. Teema päättyy aina ajalliseen jaksoon.

Ammatillisten tutkinnon osien teemat suunnitellaan ohjaamaan opiskelijaa kohti ammattiosaamisen näyttöä. Teemojen suorittamisen aikana opiskelijan oppimista arvioidaan koko ajan. Arvioinnissa tärkeintä on antaa suullista ja kirjallista palautetta opiskelijan osaamisesta sekä siitä mitä vielä pitää oppia.

Teeman arviointi merkitään opintokorttiin merkinnällä (S) = suoritettu ja opiskelija voi edetä tältä osin ammattiosaamisen näyttöön; (A) = arviointi kesken ja seliteosaan merkitään, mitä osaamista ei ole osoitettu; (−) = opiskelija ei ole osallistunut opetukseen. Oppimisen arviointia ei oteta huomioon tutkinnon osan arvosanan määrittelyssä.

Opintokortissa merkintä (A) = arviointi kesken edellyttää, että opettaja kirjoittaa arviointikirjan seliteosaan osaamisvajeen ja miten opiskelija voi täydentää osaamistaan. Selitteeseen ei kuitenkaan merkitä yleisluontoista kuten tehtävät palauttamatta, koe suorittamatta. Täydennys voi tapahtua jonkun muun teeman yhteydessä tai lisäharjoittelulla kotona, opintoklubilla, työssäoppimisen yhteydessä tai tukiopetuksessa.

Ryhmänvastaava varmistaa, että merkinnät tehdään myös HOPS:iin. Jos opintokortissa on (−) = opiskelija ei ole osallistunut opetukseen, tarkistetaan opiskelijan HOPS, ja laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelma miten hän saavuttaa kyseisen osaamisen.

Yhteiset tutkinnon osat arvioidaan tutkinnon perusteissa määriteltyjen arviointikriteereiden mukaisesti.

Uusissa tutkinnon perusteissa yhteiset opinnot on jaettu neljään tutkinnon osaan, jotka ovat:
* Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
* Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
* Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen
* Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen
Näistä tulee yhteensä neljä arvosanaa tutkintotodistukseen.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin.
Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa.

Oppiminen ja ongelmanratkaisu
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Ammattietiikka
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
Aloitekyky ja yrittäjyys
Kestävä kehitys
Etiikka
Viestintä ja mediaosaaminen
Matematiikka ja luonnontieteet
Teknologia ja tietotekniikka
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa määrättyyn osaamiseen. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella sekä tarvittaessa muulla tavoin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa.

Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat arviointiasteikolla (1 -3).
3 = KIITETTÄVÄ
2 = HYVÄ
1 = TYYDYTTÄVÄ

Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan.

Ammattiosaamisen näyttö on oppilaitoksen ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, kuinka hyvin hän on saavuttanut ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset.

Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle.

Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu.

Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen.

* vain tutkinnon perusteissa tutkinnon osaa varten määriteltyjä tavoitteita, kriteereitä ja arvioinnin kohteita voidaan käyttää arvioinnissa ja perusteluissa.
* ennen näyttöä opiskelija laatii yhdessä opettajan kanssa näyttösuunnitelman, johon kirjataan tarkennettu suunnitelma näytön toteuttamisesta ja mahdollisesti tarvittavista tukitoimista.

* opiskelijalla on oikeus tietää arvioinnin perusteiden soveltamista juuri hänen osaamiseensa.
* näytön kuvaukseen kirjoitetaan vain kyseiseen tutkinnon osaan kuuluvat tehtävät työn tekemisenä.
* opiskelija voi tarvittaessa täydentää ammattiosaamisen näyttöä.
* opiskelijalla on oikeus uusia ammattiosaamisen näyttö tai korottaa arvosanaa.

Mikäli opiskelija ei kykene saavuttamaan tutkinnon perusteissa asetettuja (T1) tavoitteita, voidaan ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia mukauttaa siinä määrin kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Mukauttamistarpeita ja oppimisen edistämisen keinoja arvioidaan oppimisen arvioinnin yhteydessä.

Mukautetut tavoitteet laaditaan siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Mukauttaminen suunnitellaan aina yhdessä opiskelijan ja ainetta opettavan opettajan, tarvittaessa huoltajan, ryhmänvastaavan, laaja-alaisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa.

Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi
sanallisesti (A 811/1998, muutos 329/2015, 10 §). Tällöin osaaminen kuvataan lyhyesti todistuksen alalaitaan tai merkitään alalaitaan viite ja viitteessä kuvataan, mitä opiskelijaosaa.

Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, vaikka perustutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu, mikäli opiskelija on mukautuksesta huolimatta saavuttanut tutkinnon keskeiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai
osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä on tehtävä alaviitemerkintä päättötodistukseen ja myös näyttötodistukseen, jos ammattiosaamisen näytöt on suoritettu mukautetusti.

Tukitoimenpiteet eivät vaikuta oppimisen arviointiin, arvioinnin perustana on opiskelijan osaaminen. Mikäli opiskelija edistyy opinnoissaan ja saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, siirrytään takaisin tutkintotavoitteiseen opiskeluun ilman mukautuksia.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden mukautetuin ammattitaito-vaatimuksin ja osaamistavoittein toteutettujen tutkinnon osien ja arvosanojen kohdalle merkitään viite M ja todistukseen merkitään alaviite: ”Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamis-tavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a tai 21 §:n perusteella.”

Mikäli opetusta on mukautettu niin, ettei opiskelija ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, hänelle ei voida antaa tutkintotodistusta.
Todistusta suoritetuista tutkinnon osista ei voida myöskään antaa sellaisten tutkinnon osien osalta, joissa opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä ammattitaitovaatimuksia.

Koulutuksen järjestäjä antaa tällaisissa tilanteissa todistuksen opiskelijan osaamisesta (L 630/1998, muutos 787/2014, 25 e §).

Jos sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita on mukautettu merkittävästi, opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta, jokaoikeuttaa ammatin harjoittamiseen. Lääkehoitoa koskevaa mukauttamista ei voida tehdälainkaan.

Laadullinen mukauttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelijan työskentelyä tuetaan enemmän eikä ainakaan alkuvaiheessa edellytetä kovin itsenäistä työskentelyä. Laadullista mukauttamista on myös työskentely-ympäristöjen tarkka suunnittelu ja sopeuttaminen opiskelijan edellytysten mukaisiksi.

Määrällinen mukauttaminen tarkoittaa, että tutkinnon osan tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia vähennetään tai poistetaan, jolloin ammatissa vaadittavan osaamisen sisällöllinen hallinta kapenee.

Opiskelija voidaan vapauttaa opinnoista, jos tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai opinnoista vapauttaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Tällöin opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa korvaavia opintoja. Jos opiskelija on vapautettu jonkin yhteisten tutkinnon osan osa-alueen opiskelusta (esim. ruotsin kieli), täytyy opiskelijan suorittaa korvaava määrä opintoja samasta tutkinnon osasta (tällöin esim. äidinkieli tai englanti).

Liikunnan opinnoista ei enää jatkossa voi saada vapautusta iän perusteella vaan liikunnan opinnot kuuluvat "Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto"- osa-alueen alle ja ovat siis kaikille pakollisia opintoja.
Taide ja kulttuuriopinnot ovat jatkossa kaikille valinnaisia.

Teeman / tutkinnon osan suorittamisen aikana opiskelija on saanut palautetta osaamisestaan koko jakson ajan. Opintojakson päätyttyä arviointi tulee olla merkittynä opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluessa pois lukien mahdolliset loma-ajat.

Ammattiosaamisen näytöt perusteluineen on merkittävä opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluessa näytön arvioinnista tai työssäoppimisjakson päättymisestä.

Arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näytöissä arviointiin osallistuvat opettajan lisäksi työpaikkaohjaaja ja opiskelija. Arvioijat on nimetty opiskelijan ammattiosaamisen näytön suunnitelmassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee aina opettaja.

Arvioinnissa on otettava huomioon esteellisyyssäännökset varsinkin tilanteissa, joissa opiskelija antaa näytöt perheensä yrityksessä. Opettajan on silloin aina nähtävä työn tekeminen.

VALMA koulutuksessa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty-merkinnän lisäksi. Sanallinen arviointi kirjataan erilliseen todistuksen liitteeseen.

Opiskelijan arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan
koulutuksen perusteiden pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Nämä osaamistavoitteet tulee kirjata opiskelijan HOJKSiin. TELMA-koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti, jolloin kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut osaamistavoitteensa. Tarvittaessa voidaan osaamisen arviointia täydentää myös kuvallisella arvioinnilla.

Silloin kun opiskelija suorittaa opintoja perustutkinnoista, arvioidaan ne noudattaen tutkinnon perusteiden mukaisia arviointiohjeita.
Opiskelijan mahdollisesti jatkaessa opintojaan perustutkintokoulutuksessa tunnustetaan jo suoritetut opinnot osaksi tulevaa tutkintoa.