Keväällä auringon lämpö sulattaa lumen ja alkaa lämmittää maaperää.
Lämpimässä ja kosteassa maassa siemenet itävät ja taimet nousevat pintaan.

Myös puut kukkivat keväällä. Suurin osa myös puista on tuulipölytteisiä.
Tästä seuraa, että keväällä ilmassa on runsaasti esimerkiksi koivun, lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä.

Pihojen ja puistojen ensimmäisiä kukkivia kasveja ovat krookukset, narsissit ja tulppaanit. Ne talvehtivat sipuleina. Kukkimisen jälkeen ne kasvattavat siemenet. Sitten ne keräävät vielä jonkin aikaa vararavintoa sipuliin, ja lopuksi niiden maanpäälliset osat lakastuvat.

Eri perhoslajit talvehtivat munana, toukkana, kotelona tai aikuisena. Ensiksi keväälä liikkeelle lähtevät aikuisena talvehtineet perhoset, kuten nokkosperhonen.

Kekomuurahaiset viettävät talven syvälle maan alle ulottuvan pesänsä alaosassa, jossa lämpöila pysyy talvellakin nollan yläpuolella.

Perhosten, kuten monen muunkin hyönteisen elämään kuuluu neljä eri vaihetta. Ne ovat muna, toukka, kotelo ja aikuinen.

Kimalaisista vain naaraat talvehtivat. Kun ne keväällä heräävät horroksesta, ne rakentavat pesän, jonne ne munivat munansa.

Sammakot kömpivät esiin talvehtimispaikoistaan lampien pohjamudasta heti, kun vedet vähänkin lämpenevät. Ne etsivät pienen lammikon tai ojan, johon naaras laskee munansa.

Muiden matelijoiden tapaan sisilisko on vaihtolämpöinen. Sen ruumiin lämpötila vaihtelee ympäristön mukaan. Mitä kylmempää, sitä hitaampia sen liikkeet ovat.

Kyy viihtyy aurinkoisissa, puoliavoimissa paikoissa. Se syö maassa liikuvia pikkueläimiä, kuten hiiriä, myyriä, sammakoita ja linnupoikasia. Kyy tarttuu saaliiseensa nopealla iskulla ja upottaa siihen myrkkyhampaansa.

Osaa linnuista viettää talven Suomessa. Tutuimpia niistä ovat lintulaudoilla vierailevat tiaiset ja punatulkut. Ne löytävätvtalella siemenia luonnostakin

Keväällä lintuja on mukava tarkkailla. Koiraat ovat värikkäimmillään ja houkuttelevat laulullaan naaraita luokseen. Tästä houkuttelusta käytetään nimeä soidin. Samalla ne rakentavat pesiä, usein myös pihapuihin ja ihmisten rakentamiin pönttöihin.

Luonnossa monet linnut pesivät lahopuissa oleviin koloihin. Tikat nokkivat itse pesäkolonsa, mutta muut kolopesijät tarvitsevat valmiin pesäkolon. Lahopuita on metsissä vähän, joten linnutpöntöt ovat hyvä vaihtoehto monelle linnulle. Kolopesijät valitsevat pesäkolonsa niin että, ne juuri ja juuri mahtuvat aukosta sisään.

Vesilinnut muutavat talveksi sinne, missä vedet pysyvät sulana. Pieni osa linnuista jää kaupunki- alueille paikkoihin, joissa virtaus estää vesistöä jäätymästä. Nämä talvehtijat ovat kuitenkin ravintonsa puolesta riippuvaisia ihmisestä.

Linnut muuttavat yleensä suurissa parvissa. Parvi antaa suojaa, sillä monta silmäparia havaitsee pedot helpommin kuin yksi. Toinen syy parvissa muuttamisen on se, että nuoremmat linnut voivat seurata voivat seurata vanhoja ja kokeneita lintuja parhaille talvehtimis- ja pesimisalueille.

Linnut säästävät energiaa muuttamalla myötätuuleen. Käytännössä etelätuuli merkitsee myös säiden lämpiämistä, joten hyöty on kaksinkertainen. Joskus kurkiaura keskeyttää suoraviivaisen lentonsa ja alkaa kiertää ilmassa ympyrää.

Kotipihoistakin tuttu peltomyyrä elää suurimman osan elämästään maahan kaivamissaan käytävissä. Kesällä sen ravintoa ovat erilaiset heinät ja ruohot, mutta talvella sen täytyy turvautua lumen alla olevien puiden ja pensaiden kuoriin. Lumen alla se on myös paremmassa turvassa saalistajilta. Vain pieni osa myyristä selviää talven yli. Kevällä niiden määrä kuitenkin kasvaa nopeasti, sillä yksi naaras voi saada kerralla jopa kymmenen poikasta. Kesän aikana poikueita voi olla 4-6, joten myyrien määrä saattaa kesän mittaan kasvaa jopa 40 kertaiseksi.

Metsäjänis on sopeutunut pohjoisen talveen. Sen talviturkki on mustia korvanpäitä lukuun ottamatta valkoinen, eli sillä on hyvä suojaväri. Talviturkin karvat ovat pidempiä ja niitä on paljon tiheämmässä kuin kesäturkissa.

Karhut nukkuvat talviunta marraskuulta huhtikuulle. Tuona aikana ne eivät syö mitään, joten niiden täytyy tulla toimeen syksyllä ihon alle kerääntyneen paksun rasvakerroksen. Talven aikana karhun painosta voi pudota pois neljännes.

Lähiympäristö on se alue, jolla päivittäin liikut ja jonka tunnet itsellesi tärkeäksi. Jokaisella ihmisellä on oikeus viihtyisään lähiympäristöön. Ympäristön kauneus, turvallisuus ja puhtaus ovat tärkeitä asioita kaikille.

Kesä on erinomaista aikaa ulkoilla ympäristössä. Silloin on mukava tehdä eväsretkiä kotipihalle tai pidemmälle. Ulkona liikkuessasi käytä eri aisteja ja tutki kasvien ja eläinten elämää. Kesäällä kannattaa kerätä kasveja, koska monet niistä kukkivat silloin.

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia.