Martin Luther syntyi vuonna 1483 Eislebenin kaupungissa. Hänen vanhempansa olivat kaivostyöläisiä ja perhe kuului katoliseen kirkkoon. Kotona vallitsi ankara kuri ja elämä oli vaatimatonta. Luther aloitti opinnot 7-vuotiaana triviaalikoulussa. Myöhemmin hän lähti opiskelemaan Erfurtin yliopistoon ja 23-vuotiaana valmistui sieltä lakimieheksi.
Kerran Luther joutui rajuun ukkosmyrskyyn ja lupasi, että jos selviää hengissä, hän ryhtyy munkiksi. Luther selviytyi myrskystä ja kaikkien yllätykseksi hän täytti lupauksena ryhtyen munkiksi. Pari viikkoa myrskyn jälkeen Luther anoi pääsyä Erfurtin augustinolaisluostariin noviisiksi. Oltuaan vuoden noviisina hän antoi täyden munkkilupauksen.
Luther eli esimerkillistä luostarielämää rukoillen, paastoten ja hän ripittäytyi säännöllisesti. Hänelle oli tärkeää elää ilman pahoja tekoja ja ajatuksia. Mitä enemmän Luther koetteli itseään, sitä suuremmaksi tuli hänen epävarmuutensa oman sielunsa pelastumisesta. Raamattua tutkiessaan Jumala näyttäytyi hänestä ankarana eikä armollisena. Luther ajatteli, että ihminen ei voi päästä irti perisynnistään, itsekkyydestä. Tämän ongelman edessä Luther sai tilaisuuden päästä Roomaan kysymään paavilta neuvoa.
Lutherin saavuttu Roomaan ja mentyään paavin puheille hän koki pettymyksen. Papit eivät eläneet raamatun opetusten mukaisesti. He olivat laiskoja ja ahneita, rippi- isät välinpitämättömiä ja messut hoidettiin nopeasti pois alta. Luther palasi takaisin luostariin ja hän sai määräyksen tulla Wittenbergin vastarakennettuun yliopistoon opettajaksi. Wittenbergin yliopistoon tultuaan Luther jatkoi opintojaan ja sai teologian tohtorin sekä selitysopin professorin arvonimet.
Yliopistolla Luther tutki ja selitti Raamattua. Tutkiessaan Paavalin kirjeitä hän löysi tiensä ulos umpikujasta. Paavalin mukaan ihminen pelastuu ’Yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden’. Tämä antoi Lutherille rohkeutta arvostella katolista kirkkoa. Vuonna 1517 hän julkaisi 95 teesiä anekauppaa vastaan. Pian hän alkoi huomata muitakin epäkohtia kirkon toiminnassa. Hän huomasi, että Raamattu ei puhunut ollenkaan luostareista, pyhimyksistä tai pyhiinvaelluksista. Se ei kieltänyt pappeja menemästä naimisiin. Myöskään paavista tai sen vallasta ei ollut mainintaa.
Luther arvosteli kirkkoa avoimesti eikä paavin kehotuksesta huolimatta suostunut perumaan puheitaan. Paavi julisti Lutherin kirkon kiroukseen vuonna 1520. Saadessaan paavilta kirkonkirousasiakirjan eli pannabullan hän poltti sen. 1521hänet kutsuttiin Wormsin valtiopäiville kuultavaksi. Luther ei vieläkään suostunut perumaan puheitaan.
”Ellei minua kumota pyhän Raamatun todistuksella tai selvityksellä ja ilmeisillä syillä, en voi enkä tahdo mitään peruuttaa, sillä omaatuntoaan vastaan ei ole hyvä tehdä. Tässä seison enkä muuta voi, Jumala minua auttakoon!”, kerrotaan Lutherin sanoneen. Valtiopäivillä Luther tuomittiin valtakunnan kiroukseen.
Valtion sekä kirkon silmissä lainsuojattoman Lutherin onneksi hänellä oli kannattajia ja uskollisia ystäviä, jotka lavastivat ryöstön ja piilottivat hänet valehahmossa Wartburgin linnaan. Luther vietti linnassa noin vuoden tehden siellä kirjallisia töitä kuten käänsi Raamattua saksan kielelle ja kirjoitti virsien sanoja.
Martti Luther kuoli syntymäkaupungissaan vuonna 1546, 63 vuotta vanhana.
Luther tiivisti Raamatun opin kahteen periaatteeseen. Ensimmäisen periaatteen mukaan ihminen pelastuu vain uskon kautta, joten hyvät teot ovat pelastumisen seuraus, ei edellytys. Hän rajoitti sakramentit seitsemästä kahteen. Nämä kaksi olivat kaste ja ehtoollinen. Toisen periaatteen mukaan Raamatulla oli ylin arvovalta kirkon ylimpänä ohjenuorana. Sen oppeja tuli noudattaa tarkasti.
Karoliina & Ilona
Kuka olet?
-Martin Luther ja aloitin reformaation.
Missä olet syntynyt?
-Eislebenin kaupungissa Saksassa 1483.
Missä yliopistossa kävit?
-Erfurtin yliopistossa Saksassa.
Mikä olet ammatiltaan?
-Olen lakimies ja olen professorina Wittenbergin yliopistossa. Olen myös ollut munkkina Augustinolaisluostarissa.
Miksi ryhdyit munkiksi ?
-Olin matkalla opiskelukaupunkiin mutta myrsky iski ja aloin rukoilemaan että jos selviän tästä myrskystä niin ryhdyn munkiksi.
Mistä sinut tunnetaan?
-Siitä kun kirjoitin 95 teesiä Wittenbergissä jotka saivat paljon huomiota ja kirkko ei pitänyt siitä. Tästä alkoi reformaatio minkä takia en voinut osallistua valtiopäiville.
Minkälaiset suhteet katoliseen kirkkoon?
-Olen kirkonkirouksessa koska vastustin anekauppoja.
´
Miten reformaatio on vaikuttanut maailmaan?
-Jotkut ajattelivat samoin ja se levisi aika hyvin ja se on rohkaissut muita ajattelemaan katolisen kirkon vastaisesti.
Anglikaaninen kirkko syntyi Englannissa vuonna 1534. Silloinen kuningas Henrik VIII oli Martin Lutheria vastaan eikä halunnut uutta uskontoa Englantiin. Hän tarvitsi kuitenkin avioeron ja uuden vaimon saadakseen miespuolisen perillisen. Henrik VIII katkaisi suhteet paaviin ja Roomaan. Näin syntyi uusi kirkko, jossa on piirteitä luterilaisuudesta ja reformoidusta kirkosta: anglikaaninen kirkko. Henrik VIII julistautui itse Englannin kirkon pääksi. Henrikin apuna uskonpuhdistuksessa toimi Canterburyn arkkipiispa, josta tuli kirkon hengellinen johtaja. Anglikaaninen kirkko on Englannin valtiokirkko.
Henrik VIII:n tytär Elisabeth vakiinnutti kirkon. Anglikaanisuus on kuin katolisuus ilman paavia ja luostareita. Papit saavat mennä naimisiin ja Raamattu käännettiin englanniksi. Kirkonmenot säilyivät koreina katolisina, esimerkiksi pappien messupuvut, suitsutukset ja kulkueet säilyivät. Anglikaanista kirkkoa pidetään keskitien kirkkona, sillä se eroa katolisuudesta niin paljon kuin esimerkiksi luterilaisuus.
Anglikaanisessa kirkossa on kolme opillista pääsuuntausta:
1. Korkeakirkollinen suuntaus korostaa jumalanpalveluksen messumaisuutta ja piispan asemaa.
2. Matalakirkollinen suuntaus on herätyskristillisyyttä, joka korostaa evankeliointia.
3. Yhteiskunnallinen suuntaus korostaa yhteiskunnallista roolia, esimerkiksi vastuuta köyhistä.
Anglikaaninen kirkko korostaa henkilökohtaista uskoa ja Jumalan armon merkitystä ja sitä, että ihminen pelastuu uskon avulla. Jumalanpalveluksessa on keskeistä saarnaaminen ja Raamatun tekstien lukeminen. Sakramentteja ovat kaste ja ehtoollinen. Konfirmaatio, papiksi vihkiminen, rippi, avioliitto ja sairaanvoitelu ovat muita pyhiä toimituksia.
Anglikaanisessa uskonnossa on tunnuskirja ”39 artiklaa”, joka sisältää anglikaaniset periaatteet. Thomas Cranmerin laatima yleinen rukouskirja sisältää jumalanpalvelustekstit, psalmit ja anglikaanisen katekismuksen. Jumalanpalvelukset ovat kansankielisiä. Maan hallitsija on kirkon pää ja parlamentti vahvistaa kirkolliskokouksen tekemät päätökset.
Anglikaaninen kirkko on levinnyt englanninkielisiin maihin, eli Kanadaan, Yhdyvaltoihin, Australiaan sekä Etelä-Afrikkaan brittiläisen imperiumin aikana. Jäseniä on maailmassa n. 77 miljoonaa. Anglikaaninen kirkko on mukana ekumeenisen liikkeen toiminnassa. Ekumeeninen yhteistyö tarkoittaa, että luterilainen voi liittyä anglikaaniksi Englantiin muuttaessaan ja toisin päin. Suomeen anglikaaninen kirkko tuli Venäjän vallankumouksen jälkeen. Tällä hetkellä Suomessa on vain reilut 100 anglikaanisen kirkon jäsentä.
Sveitsin reformaation aloitti Ulrich Zwingli. Hän halusi tehdä selvän eron katolilaisuuteen ja rakensi kirkkoja, joista poistettiin seinämaalaukset, sivualttarit sekä pyhimysten kuvat ja patsaat.
Sveitsin reformaatiota jatkoi Jean Calvin. Seurakunnan vanhimmat, maallikoiden keskuudesta valitut henkilöt, alkoivat valvoa ihmisten elämän säädyllisyyttä, pukeutumista ja syömistä. Kirkkojärjestys oli laadittu Uuden testamentin mallin mukaisesti. Sveitsissä reformoitu kristillisyys levisi Hollantiin, Ranskaan, Skotlantiin ja Pohjois – Amerikkaan. Calvin on perustanut Geneven akatemian. Hieman myöhemmin Geneven akatemian aatteet levisivät Eurooppaan. Monet uskonpuhdistuksen kannattajat saivat koulutuksen Genevessä ja palattuaan kotimaahansa aloittivat toimintansa siellä. Näin syntyi Reformoituja kirkkoja. Reformoidusta kirkosta poistettiin kaikki mitä ei Raamatussa nimenomaan ollut mainittu. Sveitsin uskonpuhdistus oli saanut alkusysäyksen Lutherin ajatuksista, mutta se eriytyi pian omaksi liikkeekseen.
Kaikesta juhlavuudesta luovuttiin. Urkuja ei soitettu. Yksinkertaisessa valkoiseksi kalkitussa kirkossa kokoonnuttiin kuuntelemaan saarnaa, Jumalan sanaa ja viettämään ehtoollista sovittuina päivinä.
Ulrich Zwingli saarnasi Sveitsissä hieman Lutherin jälkeen hyvin saman suuntaisia ajatuksia. Myös Sveitsi jakautui uskonpuhdistuksen kannattajiin ja vastustajiin. Jean Calvin jatkoi Zwinglin työtä Sveitsissä ja osittain jyrkensi uskon tulkinnan kysymyksiä.
Reformoitu protestanttisuus sai alkunsa saksankielisessä sveitsissä. Liikkeen johtoon noussut kohuttu pappi Ulrich Zwingli ei kuitenkaan saanut aikaan suurta järjestäytynyttä kirkkoa. Todellisuudessa Reformoidun kristillisyyden organisoi ranskankielissä sveitsissä Jean Calvin.
Reformoidun kirkon Jumalanpalveluksissa ei lopulta ollut muita elementtejä kuin rukouksia ja puheita. Sveitsin uskonpuhdistuksen pääpaikaksi tuli 1500-luvulla Geneve. Ranskalainen Jean Calvin jatkoi Zwinglin periaatteita vielä ankarampaan suuntaan. Uskon säännöt tulivat koskemaan Jumalan palveluksen ohella myös arkista elämää. Tanssin ja alkoholin käytön tilalle tulivat virsilaulu ja rukous. Reformoitujen kirkkojen opillinen erityispiirre on ennaltamääräämisoppi (predestinaatio).
Uskonpuhdistus alkoi Suomessa 1500-luvulla. Reformaation myötä Suomessa alkoi vallita luterilainen kirkko katolisen kirkon sijaan. Reformaation Suomessa aloitti Kustaa Vaasa. Reformaatiota toteutti suomen puolella Mikael Agricola. Mikael Agricola teki ABC kirjan jotta ihmiset voisivat lukea raamattua omalla kielellään. Agricola teki Uuden testamentin suomennoksen vuonna 1548. Agricolaa kutsutaan kirjakielen isäksi. 1600-luvulla suomessa yritettiin saada luterilainen oppi pääopiksi. Tätä aikakautta kutsutaan puhdasoppisuuden ajaksi. Suomenkielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1642. Kustaa Vaasa aloitti uskonpuhdistuksen koska hän tarvitsi lisää varoja ja kaikki kirkon varat piti luovuttaa valtiolle. Mikael Agricola syntyi Uudellamaalla 1510. Mikaelin äiti on suomenkielinen ja isä ruotsinkielinen. Mikaelilla oli 3 siskoa.
Luterilaisen kirkon perusti Martin Luther. Hän oli katolisen kirkon munkki, joka esitti uudistuksia katolisen kirkon oppiin epäkohtien, kuten anekaupan perusteella. Hän ei myöskään löytänyt Raamatusta perusteita pappien naimattomuudelle, luostareille, pyhiinvaellukselle, paaville tai jumalanpalveluselämälle. Katolinen kirkko ei suostunut uudistuksiin ja luterilainen kirkko erkani katolisesta. Luther ja hänen kannattajansa olivat sekä paavin että keisarin kiroamia. Luther kärsi monesta sairaudesta, mutta säilytti työkykynsä kuolemaansa saakka. Hän kuoli 18.2.1546.
Maailmassa on noin 65 miljoonaa luterilaista. Luterilaisuus on pienin protestanttisista pääsuuntauksista. Enemmistö asuu Euroopassa (Pohjoismaat & Pohjois-Saksa). Merkittäviä vähemmistöjä on Yhdysvalloissa ja Afrikassa. Suomessa evankelisluterilaisia on noin 74%.
Luterilaisen kirkon usko perustuu vain Raamattuun. Sakramentteja ovat kaste ja ehtoollinen. Kirkon opetuksen mukaan Kristus on läsnä kirkossa Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä. Saarna on messun keskeisin osa.
Vastauskonpuhdistus eli katolinen reaktio siihen, että protestanttisuus levisi nopeasti 1500-luvulla Euroopassa.
Tavoitteena oli suojella kirkon oppeja ja uudistaa sen rakenteita.
Trenton konsiili tarttui ”härkää sarvista” ja paavi antoi sille kaksi tehtävää: uskonriidan sovittaminen ja kirkon uudistaminen.
Ensimmäinen ja tärkein kirkolliskokous epäonnistui. Se oli kutsuttu koolle noin kaksikymmentä vuotta liian myöhään, niin että rintamalinjat olivat jo lukkiutuneet.
Vuonna 1540 vahvistettiin jesuiittaveljeskunnan säännöt. Niissä yhdistyvät ehdoton kuuliaisuus, mukautuminen maailmaan, mietiskely ja rukous Igantiuksen ohjekirjan mukaan.
Jesuiitat ovat pappismunkisto, mutta he eivät pukeudu munkinkaapuun eivätkä ole sidottuja luostareihin. Ignatius jopa kielsi heiltä pääsyn kirkon korkeisiin virkoihin.
Viimeisessä istunnossa julkaistiin aneista lausunto, jossa tuomittiin juuri ne väärinkäytökset, joita vastaan Luther oli hyökännyt.
Konsiili pyrki vahvistamaan piispojan asemaa ja arvovaltaa. Se nosti myös papiston tasoa.
Trenton konsiili loi pohjan uudelle, vanhasta poikkeavalle katoliselle kirkolle. Se oli nyt kirkko muiden joukossa.
Jesuiittaveljistö sai ensimmäiset voittonsa lähetyskentillä. Ignatiuksen lähin työtoveri Francisco Xavier avasi tiet Intiaan, Japaniin ja Kiinaan. Pekingin ovissa jesuiitat esiintyivät lännen viisaina, jotka tekivät kelloja, karttoja ja astronomisia kojeita. Intiassa he olivat uusia guruja.
Jesuiitat pysäyttivät protestantismin etenemisen ja valloittivat Puolan, Itävallan ja Etelä-Saksan takaisin, joissa uskonpuhdistus oli jo pääsemässä valloilleen. Jesuiittakoulut ovat katolisen maailman parhaita oppilaitoksia. Opetus oli ilmaista, inhimillistä ja modernia. Opettajalla oli kädessään latinan kielioppi ja toisessa kädessä rukousnauha. Uutta oli myös koululiikunta ja koulunäytelmät. Jesuiittakoulujen korkea taso Euroopassa veti oppilaiksi myös protestantteja.
Jesuiitat toimivat rippi-isinä Euroopan katolisissa ruhtinas hoveissa mm. Wienissä, Madridissa, Lissabonissa, Brysselissä ja Varsovassa. He kuuntelivat ja neuvoivat – eikä uskontosotien aikana sielunhoidollisia neuvoja voinut erottaa poliittisesta. Diplomatia ulottui myös protestanttiselle alueelle.
Henrik ja Olli P.
”Vastustan uskonpuhdistusta, mitä pahaa anekaupassa on?
Eikö jokaisella ole oikeus päästä taivaaseen vaikkei olekaan
niin paljon hyviä tekoja tehnyt? Hyvä teko on hyvä teko, ei
Jumala katso onko sen itse tehnyt vai ostanut. Ja papit eivät
voi mennä naimisiin, ja paavi on pakko olla. Onhan paavi
periaatteessa maanpäällinen Jumala. Ei kaiken pidä mennä
Raamatun mukaan, voihan asioita hieman muuttaa. Mutta
se, mitä Raamatusta tulee säilyttää, on se, että messun
on oltava latinaksi. Ja se, että sakramentteja on oltava
seitsemän, ei vähempää. Luther on vain harhaoppinen
typerys, lakimiehet ovat kaikki harhaoppisia.”
-Amadeus Omnigun
”Turhia noi Lutherin jutut”-Antsa Weleho
”Munkit ovat hyviä”-Bono
”Luther kertoo totuuden”-Ripa
”Ei ne paavin uhkaukset auta”-Rauno Puustinen
”Aneet ovat liian kalliita”-Okko Pesonen
-Joonas&Justus 8C
”Kannatan reformaatiota. Reformaatio auttaa kertomaan
totuuden asioista ja kirkon väärinopetetut asiat saavat
väistyä tieltä. Pappien ja munkkien kevytkenkäisyydelle
on pantava loppu, ei laiskottelulla voi Jumalan pelastusta
saada. Luther on fiksu mies, hän ymmärtää kristinuskon
todellisen tarkoituksen, paavikaan ei sitä näköjään
ymmärrä, jos Lutherin pannaan julisti. Lutherin teesit
askel oikeaan suuntaan. Anekaupat ovat hulluja harhaoppisten
keksintöjä jotka ovat tekopyhiä. Naurettavaa, että he
luulevat maksamalla saavansa siunausta.”
-Oliver Peltirumpu