Martti Luther syntyi Eislebenissä vuonna 1483. Hänen perheensä elämä oli vaatimatonta ja kuri ankaraa. 7-vuotiaana hän aloitti koulunkäynnin trivaalikoulussa. Myöhemmin hän aloitti lakitieteenopinnot Erfurtin yliopistossa ja valmistuikin 23-vuotiaana lakimieheksi isänsä toiveiden mukaisesti.

Lutherin elämä muuttui hänen jouduttuaan ukkosmyrskyyn. Hän oli epätoivoinen ja päätti selviytyessään ruveta munkiksi. Vuonna 1510 luostarissa syntyi kiistakysymys sielun pelastumisesta. Samana vuonna hän lähti Rooman paavin luo kysymään neuvoa. Roomassa hän kiinnitti huomiota pappien elämäntapojen moraaliseen rappioon. Järkyttyneenä hän palasi takaisin luostariin.

Palattuaan hänestä tuli Wittenbergin yliopiston opettaja ja hän sai teologian tohtorin arvon.
Myöhemmin vuonna 1517 Luther puuttui anekauppaan. Julistaakseen ajatuksensa hän naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen 95 teesiä eli väittämää. Paavi ei kuitenkaan ollut samaa mieltä Lutherin kanssa ja julisti hänet kirkonkiroukseen eli pannaan. Tämän tapahtuman myötä uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen. Vuonna 1521 Luther kutsuttiin kuultavaksi Wormsin valtiopäiville. Valtiopäivien päätteeksi hänet julistettiin valtakunnankiroukseen. Hänen ystävänsä halusivat kuitenkin pelastaa Lutherin ja piilottivat hänet Yrjö-ritarina Wartburgin linnaan, jossa hän sai rauhassa opiskella.

Luther rajoitti sakramentit kasteeseen ja ehtoolliseen. Hän korosti Raamatun ehdotonta arvovaltaa kirkon ylimpänä ohjeena, jonka vuoksi hän käänsi Uuden testamentin saksaksi. Luther myös kirjoitti monia virsiä, kuten Enkeli taivaan. Vuonna 1529 hän kirjoitti Vähän katekismuksen ja Ison katekismuksen.
Luterilaisen kirkon pääkohdat sisältyivät vuonna 1530 julkaistuun Ausburgin tunnustukseen. Lutherin protestin pohjalta syntyi uusi kirkkokunta ja vuonna 1555 Ausburgin valtiopäivillä syntyi periaate: kenen maa, sen uskonto. Hän korosti regimenttioppia, jossa hengellinen valta kuuluu kirkolle ja maallinen valta esivallalle, joka on saanut valtansa Jumalalta.
Luther meni naimisiin Katariina von Boran kanssa ja saivat kuusi lasta. Heidän kodistaan muodostui monen opiskelijan ja opettajan yhteinen kokoontumispaikka.
Martti Luther kuoli synnyinkaupungissaan vuonna 1546.
Häntä pidetään reformaation aloittajana ja esimerkillisenä munkkina. Lutheria ja hänen kannattajiaan kutsutaan vielä nykyäänkin protestanteiksi.

Miksi ryhdyit munkiksi?
- Jouduin kovaan ukkosmyrskyyn josta selvisin hengissä, joten päätin ryhtyä munkiksi.
Miksi käänsit raamatun?
- Halusin, että kaikki voisivat itse ja omalla kielellään lukea Jumalan sanaa.
Miksi olet anekauppaa vastaan?
- Anekauppa luo mielestäni ihmisille kuvan, että jokainen voisi omilla teoillaan ansaita pelastuksen. Mielestäni ihminen pelastuu ”yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden”
Mikä anekaupassa hämmästytti?
- Se, että Saksassa kerätyt anerahat menivät Italiaan.
Minkälaista perhe-elämäsi on?
- Noh, Katharina huolehtii yhteisestä kodista ja ennen kaikkea sen taloudesta. Hän hoitaa karjaa viljelee maata.

Anglikaaninen kirkko on Englannin virallinen valtionuskonto. Se syntyi vuonna 1524 Henrik VIII:n pyydettyä paavilta avioeroanomusta. Tähän oli johtanut Henrik VIII:n ja silloisen kuningattaren perimysongelmat. Paavin kieltäydyttyä Henrik VIII katkaisi välinsä Roomaan ja samalla julisti itsensä Englannin kirkon johtajaksi. Nykyinen hengellinen johtaja on Canterburyn arkkipiispa ja korkein johtaja on Englannin hallitsija.
Anglikaaniseen kirkon jäseniä on pääosin Iso-Britannian alueella, pois lukien Skotlanti. Kirkko on kuitenkin levinnyt siirtolaisuuden seurauksena myös Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa kirkkoa kutsutaan episkopaaliseksi kirkoksi. Anglikaaninen kirkko saapui Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen.

Suomessa anglikaaneja on 100 hengen yhteisö. Koko maailmassa anglikaaneja on kuitenkin jopa 70 miljoonan jäsenen verran.
Kirkko on saanut vaikutteita katolisesta ja luterilaisesta kirkosta. Katolilaisia piirteitä ovat mm. messujen juhlavuus, koristeelliset asut ja kuoripojat. Luterilaisia taas ovat kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Muita pyhiä toimituksia ovat konfirmaatio, pappisvihkimys, rippi, avioliitto ja sairaanvoitelu. Kirkko määrittää opin kysymykset itsenäisesti. Se hyväksyi 1990-luvulla naispappeuden ja -piispuuden.
Anglikaaninen kirkko on jakautunut kolmeen eri suuntaukseen. Matalakirkollinen on herätyskristillisyyttä, joka korostaa evankeliointia. Korkeakirkollinen korostaa piispan asemaa ja jumalanpalveluksen messumaisuutta. Yhteiskunnallinen suuntaus korostaa kirkon yhteiskunnallista roolia, esim. vastuuta köyhien avustamisesta.

Kun protesti levisi Sveitsiin, katolisuudesta eronneet kirkot saivat nimen reformoidut kirkot. Sveitsin reformaation aloittajana toimi Ulrich Zwingli 1500-luvun alkupuolella Zurihissä. Hän halusi tehdä selvän pesäeron katolilaisuuteen, ja kävi kirkkokeskusten kimppuun. Kirkoista poistettiin mm. seinämaalaukset, pyhimysten kuvat, patsaat ja sivualttarit. Genevessä Sveitsin reformaatiota jatkoi Jean Calvin, joka oli ollut Lutherin oppilas. Jean vei tämän opit kuitenkin pidemmälle, sillä hän piti itseään Jumalan valittuna, joka oli saanut tehtävän juurruttaa oikea puhdistettu oppi ihmisiin. Maallikoiden joukosta valitut Presbyteerit eli vanhimmat henkilöt alkoivat valvoa ihmisten säädyllisyyttä, pukeutumista ja syömistä. Kirkkojärjestys oli laadittu Uuden testamentin mallin mukaisesti. Reformoitu kristillisyys eli Kalvinismi levisi Hollantiin, Ranskaan, Skotlantiin ja Pohjois-Amerikkaan.

Reformoitujen kirkkojen opillinen erityispiirre on predestinaatio-oppi. Sen mukaan Jumala on jo valmiiksi valinnut toiset ihmiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. On myös ajateltu Jumalan siunauksen näkyvän ihmisen maallisessa menestyksessä, siksi ihmisen tulee koko ajan pyrkiä pyhittämään ja tulemaan paremmiksi ihmisiksi. Kaste ja ehtoollinen ovat reformoitujen kirkkojen sakramentteja. Ehtoollinen on ainoastaan muistoateria, johon ei liity mitään erityistä jumalallista salaisuutta.

1500-luvulla Ruotsi-Suomessa tapahtui reformaatio, jonka takia luterilainen kirkko syrjäytti katolisen kirkon. Kuningas Kustaa Vaasa teki päätöksen reformaatiosta. Kuninkaan päätös ei ollut uskonnollinen, vaan valtakunta kärsi valtavasta rahapulasta.
Valtakunnan pelastamiseksi kuningas ryhtyi kannattamaan luterilaisuutta, koska hallitsijana ei ollut Paavi, vaan kirkon pää. Tällä tavoin kuningas Kustaa Vaasa olisi kirkon johtaja ja samalla pääsisi käsiksi kirkon valtavaan omaisuuteen. Västeråsin valtiopäivistä lähtien valtakunnassa tuli julistaa luterilaista oppia ja siirtää kirkon omaisuutta valtiolle. Kirkonkellojakin sulatettiin valtion tarpeisiin.

Kirkon sisällä uskonpuhdistuksen toteutti Suomen puolella Mikael Agricola. Mikael syntyi uudella maalla Pernajan pitäjän Torsbyn kylässä n. vuonna 1510. Mikaelin isä oli ruotsinkielinen ja äiti suomenkielinen. Hänen perheeseensä kuului Mikaelin lisäksi kolme tytärtä. Mikael sai nimensä kotikirkkonsa suojeluspyhimyksen mukaan.
Mikael oli lahjakas nuorimies ja hänet lähetettiin Suomesta Saksaan opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon, eli reformaation keskukseen. Saatuaan opintonsa valmiiksi, Suomessa Agricola nimitettiin Turun piispaksi.
Jumalanpalvelukset muuttuivat kansankielisiksi, sakramenttien määrä putosi kahteen ja luostarit lakkautettiin. Vuonna 1548 Agricolalta valmistui uuden testamentin suomennos ja myöhemmin katekismus. Agricolaa alettiin kutsua Suomen kirjakielen isäksi.

Roomalaiskatolisen kirkon uudistamista kutsutaan vastauskonpuhdistukseksi eli reformaatioksi. Vuosina 1545-1563 katolinen kirkko alkoi pohtia toimintaansa Lutherin kritiikin myötä ja reformaation kannattajien määrän kasvaessa. Uskonpuhdistajien syytökset todettiin osittain aiheellisiksi. Paavin valta, uskonnollinen ja poliittinen asema olivat vaarassa. Uskonpuhdistusliikkeen esittämät syytökset eivät kuitenkaan järkyttäneet kirkon perimmäistä pohjaa. Katolisessa kirkossa oli mahdollisuus ostaa aneita, jotka vapauttivat kiirastulessa kärsivästä rangaistuksesta tai vähensivät sitä. Aneisiin liittynyt kaupankäynti lakkautettiin Trenton konsiilissa. Trenton konsiili oli merkittävä länsimainen kirkolliskokous. Se loi pohjan uudelle katoliselle kirkolle.

Pohjois-Espanjassa, Pamplonan kaupungissa sijaitsi linna, jota pieni joukko puolusti taistelussa 1513. Ignatius Loyola ei halunnut antautua, mutta hänen jalkansa ammuttiin, joten he joutuivat luovuttamaan. Toipuessaan Ignatius luki raamattua ja pyhimysten elämänkertoja. Hän päätti ryhtyä Kristuksen upseeriksi, opiskeli papiksi ja teki pyhiinvaelluksen Jerusalemiin. 1540 paavi vahvisti Ignatiuksen perustaman seuran, jonka tunnuslause oli: ”Jumalan suuremmaksi kunniaksi.” Seura teki lähetystyötä ja yritti ottaa takaisin uskonpuhdistuksessa menetettyjä alueita. Jesuiitaksi oli pitkä koulutus, joka kesti 12 vuotta. 1556 Ignatius kuoli, kannattajia oli silloin noin 1000.
Jesuiitat lähtivät protestanttiseen Eurooppaan ja Ruotsiin. Ruotsin kuninkaan Juhana III:n vaimo oli katolinen ja jesuiitat saivat sen takia perustaa Ruotsiin katolisen koulun, joita perustettiin myös muualle Eurooppaan. Oppilaat kouluissa olivat myös protestantteja eikä pelkästään katolisia. Opetus oli ilmaista, tehokasta ja uudenaikaista. Kun kuningatar kuoli, jesuiitat häädettiin. Jesuiitat menestyivät myös Euroopan ulkopuolella, kuten Japanissa ja Kiinassa.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko jakaantuu 582 itsenäiseen seurakuntaan. Seurakuntajako noudattaa kuntien ja kaupunkien jakoa. Suurissa kaupungeissa on useita seurakunnan muodostamia seurakuntayhtymiä. Seurakuntien keskimääräinen jäsenmäärä on n. 7000 jäsentä. Seurakuntien hengellisen työn tekijöitä ovat papit, diakonit, kanttorit sekä nuoriso-, varhaisnuoriso- ja lapsityöntekijät. Evankelis-luterilainen tarkoittaa Lutherin kannattajia joita kutsuttiin evankelisiksi. Luterilaisuuden tunnusomaisia piirteitä jumalanpalveluksessa ovat Raamatun lukeminen, saarna ja virsilaulu. Kirkkosaliin tultaessa yleensä huomaa nopeasti suuren saarnatuolin, joka on koristeltu evankeliumin kirjoittajien kuvilla tai symboleilla. Virsien sanat pohjautuvat Raamatun teksteihin, ja yleensä kirkon takaosassa sijaitsevat urut.

Kirkkotekstiileiden väri ja alttarikynttilöiden määrä kertovat kirkkovuoden aiheen, esim. punainen väri jouluna. Messu tarkoittaa jumalanpalvelusta, joka sisältää ehtoollisen. Nuori saa rippikoulun jälkeen konfirmaatiossaan ensimmäisen ehtoollisen ja julkisesti tunnustaa kristillisen uskonsa. Erilaisia jumalanpalveluksia ovat myös lastenmessu, metallimessu ja motoristinen messu. Luterilaisten kirkkojen yhteistyötä varten perustettiin Luterilainen maailmanliitto (LML) vuonna 1947. Siihen kuuluu 128 luterilaista kirkkoa. Luterilaisessa uskonnossa uskotaan, että ihminen nähdään maailmassa Jumalan työn näkyvänä toteuttajana. Näin Jumala välittää hyvyyttään ihmiselle esim. valtion, lainsäädännön, talouselämän ja perheen avulla. Kirkko huolehtii evankeliumin julistamisesta ja sakramenteista. Näistä Jumalan työn kahdenlaisesta luonteesta käytetään reformaatiossa syntynyttä käsitettä, kahden regimentin oppi.

Piispan virka on vanha kirkollinen ylin opetus- ja paimenvirka sekä hiippakunnan pappien esimies. Piispat vierailevat seurakunnissa, suorittavat seurakuntien tarkastuksia sekä valvovat että sakramenttien jako ja opetus tapahtuu kirkon oppien mukaisesti. Lisäksi piispa toimittaa pappivihkimyksiä ja virkaanasettajaisia. Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan käytännön toimintaa ja hallintoa sekä valitsee työntekijät seurakunnan virkoihin. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja on kirkkoherra. Kirkkovaltuusto on seurakuntien ylin päättävä elin. Kirkkovaltuusto valitaan vaaleilla ja sitä johtaa maallikko. Maallikko on seurakunnan jäsen, joka ei ole kirkon työntekijä eikä pappi. Kirkkovaltuusto taas valitsee jäsenet seurakunnan kirkkoneuvostoon.

Olen samaa mieltä että aineiden avulla ihminen pystyi katolisen kirkon mukaan lyhentämään kuolemansa jälkeistä aikaa kiirastulessa ,jossa sielun uskottiin puhdistuvan,ennen jumalan kohtaamista. Vuonna 1517 Luther julkaisi 95 teesiä eli väittämää , jotka oli suunnattu anekauppaa vastaan. Anekauppa loi hänen mielestään ihmisille kuvan ,että jokainen voisi omilla teoillaan ansaita pelastuksen.
Raamatun tulee olla kansan kielinen ja kaikilla tulee olla oikeus lukea itse raamattua.
Sakramentin määrän luther pudotti kahteen (Kaste ja ehtoollinen)
Lutherin anekauppaa vastaan suuntautuneet 95 teesiä aloittivat levitessään laajan liikkeen, joka myöhemmin sai uusia muotoja.

”Martti Luther on paras!”
”Säästetään anekauppa.”
”Ei teesejä.”
”Uskopuhdistus on hyvästä.”
”Luther on reformaation aloittaja.”

”Ei regimenttioppia.”
”Poistetaan periaate: kenen maa, sen uskonto.”
”Kirkonkiroukset voimaan.”
”Seitsemän sakramenttia takaisin!”
”Luther on hyvä munkki.”

Ane on syyllisyyden puolesta jo poispyyhittyjen syntien ajallisesta rangaistuksesta Jumalan edessä saatu vapautus, jonka oikein asennoitunut kristitty saa määrätyillä ehdoilla kirkon avulla.
Katolinen kirkko piti anekauppaa hyvänä asiana, koska aneiden avulla ihminen pystyi lyhentämään kuoleman jälkeistä aikaa kiirastulessa, jossa sielun uskottiin puhdistuvan ennen Jumalan kohtaamista. Anekaupasta saadut tulot käytettiin esimerkiksi kirkkojen rakentamisen.

Pyhimykset ovat ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla perusteluilla.
Pyhimyksiä palvottiin, koska niiden uskottiin pääsevän suoraan taivaaseen ilman kiirastulta, koska heillä oli niin paljon hyviä tekoja elämässä.