Vastoin perinteistä oppilaitosten oppimiskäsitystä oppiminen ei edellytä opettamista, vaan yksilön kannalta nähtynä sen tarkoituksen mukaisen tiedollisen, taidollisen tai ajatuksellisen muutostarpeen täyttymisen, joka palvelee yksilön etua joko tässä hetkessä, tilanteessa ja/tai ajassa myöhemmin.
Ihmiset oppivat muodollisten oppimisympäristöjen lisäksi myös epävirallisissa ympäristöissä, konteksteissa ja tilanteissa, joita ei mielletä perinteisesti opiskeluksi.
Useiden maailmalla julkaistujen tutkimuksen mukaan on yleistä, että ihmiset (etenkin nuoret) luovat ja hakeutuvat aktiivisesti itselleen mielekkäisiin oppimistilanteisiin, joissa he voivat kehittää omaa osaamistaan. Barronin (2006) tutkimus nuorten teknologiaan liittyvien tietojen ja taitojen kehittymisestä on hyvä esimerkki siitä, miten oppimisen ekologiaan kuuluvia ympäristöjä ja niiden resursseja osataan hyödyntää joustavasti.
Lähde: Barron, B. 2006. Interest and self-sustained learning as catalysts of development:
A learning ecology perspective. Human Development, 99, 193–224.
Oppijoiden itsensä ja/tai aikaansa seuraavien uudistuvien koulutusorganisaatioiden uudelleen muotoilemat koulutuspalvelut - osin tai kokonaan epämuodolliset oppimisympäristöt - yleistyvät ja muuntavat oppilaitosten muodolliset ympäristöt uudenlaisiksi kaikkiallisiksi, hybridisiksi kouluttautumisen ekosysteemeiksi. Näissä oppimisen verkostoituneissa ja yhteisöllisissä rakenteissa opettajan ja oppilaan roolit muovautuvat jaetuksi asiantuntijuudeksi, joka toimintamallina vastaa paremmin työelämän tuottavuuden ja yhteiskunnan yleisiin osaamistavoitteisiin. Oppimisen uusissa moniulotteisissa ekosysteemeissä opetus- ja oppimisprosessit rakentuvat osaamisperusteisiin ja henkilökohtaistettuihin tiedollisiin ja taidollisiin kokonaisuuksiin.
Oppiminen ja etenkin opettaminen, jonka aikana ei muodostu minkäänlaisia tunne-elämyksiä tai -kokemuksia on jokseenkin hyödytöntä ja vaikuttavuudeltaan lyhytaikaista.
* Avoin oppiminen, opiskelu ja koulutuspalvelutarjonta
* Yhteistoiminallisuus, vuorovaikutteisuus ja perinteisistä opettaja-opiskelija rooleista vapautuminen opiskelun aikana
* Kasvava opetusteknologioiden hyödyntäminen opinnoissa
* Monitahoinen ja merkityksellinen arviointi opiskelutavoitteiden suunnassa
* Käänteinen luokahuone (Flipped classroom)
* Vertaisopiskelu, / -oppiminen (Peer instruction methods)
* Osaamisperusteinen opiskelu/ -oppiminen (Competency based learning)
* Henkilökohtaistettu opiskelu / - oppiminen (Personalized learning)
* Kaikkiallistettu ja autenttinen oppiminen (Ubiquitous learning)
* Vuorovaikutteisten, yhteisöllisten ja verkkottuneiden oppi-, opiskelu- ja koulutusmateriaalin omistajuus